Pikaviestimien suosio on räjähtänyt. Viestintäviraston vuoden 2016 tilastojen mukaan pikaviestimien levinneisyys on samaa luokkaa sähköpostin ja tekstiviestien kanssa. Lähes jokainen meistä käyttää Facebook Messengeriä, Skypeä tai WhatsAppia. Yrityspuolella Slack, Microsoft Teams ja Lync/Skype for Business ovat yleistyneet vauhdilla.
Chatbottia voidaan myös ajatella teknologiana, ja se voidaan integroida osaksi myös graafisia käyttöliittymiä tai lomakkeita. Taustalla saattaa pyöriä eri väylien yli toimiva ”chatbot”, vaikka graafisesti se esitetäänkin hakukenttänä verkkosivuilla.
Aikaisemmista projekteista tiedämme, että chatbottien parhaita ominaisuuksia ovat suhteellisen nopea toteuttavuus ja helppo käyttöönotto, sekä palautteen välittömyys. Chatbotissa käyttäjä tavoitteet ovat selkeästi nähtävissä kirjallisessa muodossa, joka tekee siitä esimerkiksi verkkosivuihin ja mobiiliapplikaatioihin nähden ihanteellisen: siinä missä verkkokaupassa joudutaan tyytymään sivulla käytettyyn aikaan, hiiren liikkeisiin ja erillisiin palautekyselyihin, chatbotin käyttäjä kirjoittaa toiveensa ihmisen ymmärrettävässä muodossa.
Chatbottien kehitys on joustavaa: tekstipohjaiseen käyttöliittymään voidaan tuoda uusia ominaisuuksia ilman pelkoa käyttöliittymän monimutkaistumisesta. Toisaalta tämä on myös haaste: käyttäjät voivat pyytää chatbotilta monenlaisia toimintoja, ja onkin hyödyllistä ajatella chatbottia jatkuvan kehityksen kohteena.
